Riihen katossa reikä, eikä!

Eikä edes ihan pieni. Eikä koko riihikään ole pieni, vaan iso. Silti emme oikein huomanneet tai ainakaan huomioineet koko rakennuksen olemassaoloa kauppoja tehdessämme. Tontin nurkassa, pajupuskien kätköissä se kuitenkin lymyää. Kun sitten tarkemmin aloimme tätä riihtä tutkia, se paljastui huonokuntoiseksi, täynnä epämääräistä romua olevaksi ongelmaksi. Se pitää purkaa, ja ongelma katoaa. Mutta meillähän on jopa kirjoitettua sanaa pyrkimyksestä säilyttää kaikki säilytettävissä oleva. Eli Kuhmalahti, meillä on ongelma!

Riihi lymysi pusikossa.

Riihi koostuu suorakaiteen muotoisesta hirsirunkoisesta osasta, jonka ympärille on rakennettu rankarunkoinen lautavuorailtu laajennus, ja laajennustakin on vielä laajennettu. Ymmärrys ei ihan riitä kertomaan, missä järjestyksessä ja miten rakennusta on rakennettu. Myös tilan käyttö ja toiminnat osaisi joku vanhemman liiton maajussi kertoa paremmin (tietäjät voinee kommentoida). Aiomme kyllä mielenkiinnosta selvittää nämä asiat. Jotta vaikuttaisin asiantuntevammalta, mainitsen kuitenkin sanat ruumenhuone ja luuva (en oikeasti edes tiedä, mitä ne tarkoittavat).

Sen sentään ymmärsimme, että katto on pohjoislappeelta siinä kunnossa, ettei tule kestämään tulevaa talvea. Ihme, ettei vielä ole kokonaan sortunut. Pärekaton päälle laitettu huopa on monilta osin enää muisto, ja päreet muuttuneet mullaksi. Jotta rakennus voitaisiin säilyttää, tulisi katto korjata. Näin saataisiin lisäaikaa miettiä, mitä ja milloin riihen kanssa tehdään. Mutta siitä lähdetään, että se säilytetään. Kun kerran luvattiin.

Onpas se pitkä! Ja katto vetelee viimeisiään.

Ennen kuin pääsimme tutkimaan tarkemmin rakennusta, täytyi ensin päästä rakennuksen luo. Puskien raivaamisen jälkeen riihi näytti ainakin pitkältä. Tosi pitkältä. Ja aika sympaattiselta. Päätös riihen säilyttämisestä tuntui taas oikeammalta. Seuraavaksi rakennus tyhjennettiin ja pilalle mädäntyneet kattorakenteet purettiin huonompikuntoiselta lappeelta. Parempi lape operoidaan myöhemmin.

Huovat ja päreet purettu.

Romua oli riiheenkin kertynyt aika paljon. Esimerkiksi aikoinaan siististi pinottuja, narulla sidottuja aikakauslehtiä oli arviolta kuutio. Katon vuotamisen seurauksena ne muistuttivat nyttemmin sellua. Tynnyreistä ja muusta metalliromusta kertyy useampi kuorma vietäväksi kierrätykseen. Jotain käyttökelpoistakin löytyi; moninaista rakennustarpeeksi soveltuvaa puutavaraa oli onneksi pinottu paremmin vettä pitävän etelälappeen alle.

Ennen siivousta.

Romun alta paljastui vain osin pilalle lahonnut lattia. Katon osalta kurkihirret sekä osa kattovasoista oli kunnossa. Toimintasuunnitelman mukaan katon kunnostus tehtäisiin mahdollisimman edullisesti siten, että saadaan rakennukselle 10 vuotta lisäaikaa. Ei ole rahaa eikä kiinnostustakaan alkaa kunnostamaan riihtä niin hyvin kuin haluaisi, joten tässä kohtaa päätimme väliaikaisratkaisun meille sopivimmaksi vaihtoehdoksi.

Jälkeen siivouksen.

Ruodelaudoiksi sain lähistöltä hankittua vajaasärmäistä 32 mm vahvaa lautaa. Katteeksi löytyi tutun kautta käyttökelpoisia käytettyjä kattopeltejä, jotka oli purettu pois uuden katon tieltä. Muistin myös jostain joskus saaneeni käytettyjä kateruuveja. Nyt nekin sai käytettyä pois tilaa viemästä. Itse ruoteiden ja kattopeltien asennus hoitui kaverin kanssa päivässä juuri ennen lumien tuloa.