Eikä edes ihan pieni. Eikä koko riihikään ole pieni, vaan
iso. Silti emme oikein huomanneet tai ainakaan huomioineet koko rakennuksen
olemassaoloa kauppoja tehdessämme. Tontin nurkassa, pajupuskien kätköissä se
kuitenkin lymyää. Kun sitten tarkemmin aloimme tätä riihtä tutkia, se paljastui
huonokuntoiseksi, täynnä epämääräistä romua olevaksi ongelmaksi. Se pitää
purkaa, ja ongelma katoaa. Mutta meillähän on jopa kirjoitettua sanaa
pyrkimyksestä säilyttää kaikki säilytettävissä oleva. Eli Kuhmalahti, meillä on
ongelma!
Riihi lymysi pusikossa. |
Riihi koostuu suorakaiteen muotoisesta hirsirunkoisesta
osasta, jonka ympärille on rakennettu rankarunkoinen lautavuorailtu laajennus,
ja laajennustakin on vielä laajennettu. Ymmärrys ei ihan riitä kertomaan, missä
järjestyksessä ja miten rakennusta on rakennettu. Myös tilan käyttö ja
toiminnat osaisi joku vanhemman liiton maajussi kertoa paremmin (tietäjät
voinee kommentoida). Aiomme kyllä mielenkiinnosta selvittää nämä asiat. Jotta
vaikuttaisin asiantuntevammalta, mainitsen kuitenkin sanat ruumenhuone ja luuva
(en oikeasti edes tiedä, mitä ne tarkoittavat).
Sen sentään ymmärsimme, että katto on pohjoislappeelta siinä
kunnossa, ettei tule kestämään tulevaa talvea. Ihme, ettei vielä ole kokonaan
sortunut. Pärekaton päälle laitettu huopa on monilta osin enää muisto, ja
päreet muuttuneet mullaksi. Jotta rakennus voitaisiin säilyttää, tulisi katto
korjata. Näin saataisiin lisäaikaa miettiä, mitä ja milloin riihen kanssa
tehdään. Mutta siitä lähdetään, että se säilytetään. Kun kerran luvattiin.
Onpas se pitkä! Ja katto vetelee viimeisiään. |
Ennen kuin pääsimme tutkimaan tarkemmin rakennusta, täytyi ensin
päästä rakennuksen luo. Puskien raivaamisen jälkeen riihi näytti ainakin
pitkältä. Tosi pitkältä. Ja aika sympaattiselta. Päätös riihen säilyttämisestä
tuntui taas oikeammalta. Seuraavaksi rakennus tyhjennettiin ja pilalle mädäntyneet
kattorakenteet purettiin huonompikuntoiselta lappeelta. Parempi lape operoidaan myöhemmin.
Huovat ja päreet purettu. |
Romua oli riiheenkin kertynyt aika paljon. Esimerkiksi aikoinaan
siististi pinottuja, narulla sidottuja aikakauslehtiä oli arviolta kuutio.
Katon vuotamisen seurauksena ne muistuttivat nyttemmin sellua. Tynnyreistä ja
muusta metalliromusta kertyy useampi kuorma vietäväksi kierrätykseen. Jotain
käyttökelpoistakin löytyi; moninaista rakennustarpeeksi soveltuvaa puutavaraa
oli onneksi pinottu paremmin vettä pitävän etelälappeen alle.
Ennen siivousta. |
Romun alta paljastui vain osin pilalle lahonnut lattia. Katon osalta kurkihirret sekä osa kattovasoista oli kunnossa. Toimintasuunnitelman mukaan katon kunnostus tehtäisiin mahdollisimman edullisesti siten, että saadaan rakennukselle 10 vuotta lisäaikaa. Ei ole rahaa eikä kiinnostustakaan alkaa kunnostamaan riihtä niin hyvin kuin haluaisi, joten tässä kohtaa päätimme väliaikaisratkaisun meille sopivimmaksi vaihtoehdoksi.
Jälkeen siivouksen. |
Ruodelaudoiksi sain lähistöltä hankittua vajaasärmäistä 32
mm vahvaa lautaa. Katteeksi löytyi tutun kautta käyttökelpoisia käytettyjä
kattopeltejä, jotka oli purettu pois uuden katon tieltä. Muistin myös jostain
joskus saaneeni käytettyjä kateruuveja. Nyt nekin sai käytettyä pois tilaa
viemästä. Itse ruoteiden ja kattopeltien asennus hoitui kaverin kanssa päivässä
juuri ennen lumien tuloa.
Hieno on. Sopisi muummon mökiksi.
VastaaPoista